Usein kysyttyä

Tästä osiosta löydät joitakin MECHanismin käyttäjien esittämiä kysymyksiä ja meidän vastauksiamme näihin kysymyksiin. Mukana on vinkkejä siitä, miten käyttää työkalupakkia ja siihen liittyviä resursseja.

 

Miten saan kohderyhmäni sitoutumaan alusta alkaen?

Mikäli työskentelet hankkeessasi itsellesi ennestään tuntemattomalla alueella, on erittäin tärkeää, että tutustut kunnolla kohderyhmääsi (Vaihe 2: Opi tuntemaan kohderyhmäsi) ja hankit tietoa toimintaympäristöösi liittyvistä mahdollisuuksista ja esteistä (Vaihe 3: Tunnista toimintaympäristön mahdollisuudet). Voit aloittaa tämän haastattelemalla avainasemassa olevien sidosryhmien jäseniä, kuten paikallisten energiavirastojen edustajia, yhdistyksiä (esim. asukasyhdistyksiä) tai yritysmaailman puolelta esimerkiksi henkilöstöpäällikköjä, linjaesimiehiä, henkilöstöä tai esimerkiksi ammattiliittojen edustajia. Aloita avoimin mielin ja yritä selvittää, mitkä ovat kohderyhmäsi päällimmäiset huolenaiheet ja mitä heidän elämässään tapahtuu juuri tällä hetkellä.

Yritä rakentaa myönteinen ensitapaaminen kohderyhmäsi kanssa. Mikäli ihmiset eivät ole alussa kovin innostuneita, voit yrittää saada heitä mukaan aloittamalla ”helpoista” asioista. Käytä seuraavia työkaluja, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kohderyhmäsi jäsenten kanssa:

Sinun täytyy luoda uskoa ja luottamusta projektiisi. Project Story -esimerkkimme Energy efficiency for Latvian multi-apartment dwellings (englanniksi) on esimerkki siitä, kuinka näin voi tehdä käytännössä. Sinun täytyy saada mukaan ns. mielipidejohtajat sekä olla riittävästi vuorovaikutuksessa kohderyhmäsi kanssa ja keskustella asioista. Tässä on joitakin työkaluja, jotka voivat auttaa sinua rakentamaan uskoa ja luottamusta projektiisi:

 

 

Miten opin tuntemaan kohderyhmäni?

Tarjoamme muutamia keinoja, joiden avulla voit tutustua kohderyhmääsi (Vaihe 2: Opi tuntemaan kohderyhmäsi). Riippuen resursseistasi, voit aloittaa työsi esimerkiksi tässä järjestyksessä:

  1.  Lue Target Groups -kohderyhmäprofiilit (englanniksi) ja tarkista sieltä oman kohderyhmäsi kannalta relevantit seikat.
  2. Käytä työkalua Miten hyvin tunnet kohderyhmäsi? tunnistaaksesi pahimmat aukot tiedoissasi.
  3. Valitse itsellesi parhaiten sopivat menetelmät työkalustamme Pienimuotoisen käyttäjätutkimuksen keinoja.

Pienimuotoisen käyttäjätutkimuksen keinoista olemassa olevaan tietoon tukeutuminen vaatii vähiten resursseja ja pienet kyselytutkimukset ovat myös melko helposti toteutettavissa. Suosittelemme silti lämpimästi vähintäänkin muutamia kasvokkain tehtyjä haastatteluja tai ryhmäkeskusteluja, jotta pääset todella tutustumaan kohderyhmääsi henkilökohtaisesti. Kenttähavaintojen tekemisestä voi olla apua ’vaikeissa ongelmissa’, joissa ei ole täysin selvää miksi ihmiset käyttävät energiaa tuhlailevasti.

 

Miten voin vaikuttaa kuluttajien energian käyttöön?

On tärkeää muistaa, että energiakäyttäytymistä on kahta eri tyyppiä. Toisaalta on rutiineja ja tapoja, jotka eivät ole tietoista toimintaa, ja taas toisaalta energiansäästöinvestointeja, jotka on edellisiä tietoisempia. Voit lukea lisää aiheesta täältä:

Eri työkalut sopivat näiden erilaisten käyttäytymisten muuttamiseen

Lisäksi erilaiset työkalut ovat sopivia riippuen siitä kuinka sitoutuneita ja kiinnostuneita ihmiset jo ovat. Löydät neuvoja kysymyksiin ”milloin se toimii?” ja ”mitä minun kannattaa varoa” erikseen jokaisen työkalun alta. Koska ihmisten käyttäytymistä ohjaa heidän sosiaalinen ympäristönsä, suosittelemme, että käyt läpi myös työkalumme:

Jos haluat lukea lisää, suosittelemme Robert Cialdinin kirjaa: Yes! 50 Scientifically proven ways to be persuasive .

 

Kuinka saan eläkeläiset tekemään energiaremontteja?

Meillä oli useita eläkeläisiä mukana Micro-ESCOs hankeessa, jossa todella korostui, miten tärkeää on tuntea kohderyhmä (Vaihe 2: Opi tuntemaan kohderyhmäsi) ja toimintaympäristön mahdollisuudet ja esteet (Vaihe 3: Tunnista toimintaympäristön mahdollisuudet).

On selvää, että eläkeläisiä on hankala saada sijoittamaan energiaremontteihin. He saattavat olla muita huolestuneempia kunnostustöiden aiheuttamasta häiriöistä ja sotkusta. Monet eläkeläiset eivät myöskään ole kovin halukkaita ottamaan (edes halpakorkoista) lainaa, ja useat epäilevät näkevätkö heidän lapsensa enää mitään arvoa vanhalla kotitalolla. Yksi tässä suhteessa hyödyllinen keino saattaa olla heidän lastensa ottaminen mukaan keskusteluihin. Myös roolimalleista saattaa olla apua, eli löytyykö tosielämän esimerkeistä eläkeläisistä, jotka ovat menestyksekkäästi selvinneet kunnostustöistä? Myös luotettavista arvioista remontin vaikutuksista omaisuuden arvoon saattaa olla hyötyä samoin kuin sen huomioimisesta, että eläkeläiset saattavat tarvita remontin aikana ylimääräistä tukea ja palveluja esimerkiksi huonekalujen siirtämiseen.

Voit löytää hyviä ideoita ja esimerkkejä näiltä sivuilta:

Tässä Case –kuvauksia ja Project Story -esimerkkejä, joista voi olla apua:

 

Miten saan erilaiset yhteisöt sitoutumaan mukaan toimintaan, esimerkiksi yliopiston kampuksen kestävän kehityksen ohjelmaan?

Jos hankkeesi kohderyhmä on sisäisesti hyvin monimuotoinen, voit aloittaa sillä, että täsmennät ensimmäiseksi itsellesi, mitä oikein tavoittelet. Tässä voit käyttää apuna esimerkiksi Ongelmapuu -työkaluamme selvittääksesi asioita, joita täytyy muuttaa (voit joutua hahmottelemaan useita Ongelmapuita kohdeorganisaatiosi eri osaryhmille). Tämä auttaa sinua määrittämään selkeät ongelmakohdat ja tavoitteet projektillesi.

Voit myös käyttää apunasi Sidosryhmien tunnistaminen –työkalua kartoittaaksesi eri yhteisöjä, jotka kuuluvat kohderyhmääsi. Sen jälkeen voit määrittää sen, mitä tiedät näistä osaryhmistä käyttämällä tarkistuslistaamme Miten hyvin tunnet kohderyhmäsi?  (sinun täytyy tehdä erilliset tarkistuslistat kohderyhmäsi jokaiselle osaryhmälle). Kyselyt (Kuinka tehdä pienimuotoinen kysely?)] voivat olla helpoin tapa täyttää aukkokohtia tiedoissa, mutta voit hankkia tietoja myös tekemällä fokusoituja ryhmähaastatteluja tärkeimmille ryhmille (esim. opiskelijoille, henkilökunnalle ja hallinnolle).

Tarvitset ehkä eri työkaluja ja instrumentteja kohderyhmäsi eri osaryhmille:

 

Kuinka ’myyn’ energiatehokkuuden ajatuksen ja energiakäyttäytymisen muuttamisen organisaatiolle?

Energiatehokkuus on kustannustehokasta, ja siksi se on hyvä tapa pienentää organisaation hiilijalanjälkeä ja vastata kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuullisuuden haasteisiin. Esimerkiksi Carbon Trust Iso-Britanniassa on arvioinut, että pienyritysten olisi mahdollista parantaa energiatehokkuuttaan 30 prosentilla, ja jotkut parhaat yritykset ovat saavuttaneet jopa 50 prosentin säästöjä. Esimerkiksi toimistoissa työntekijöiden (ja joskus jopa asiakkaiden!) käyttötapojen muutokset ja pienet investoinnit saattavat olla todella vaikuttavia ja pienentää energian kulutusta huomattavasti. Ne voivat toimia myös tapana, millä kaikki työntekijät voidaan sitouttaa kestävän kehityksen ohjelmaan (Lue lisää Target Group –profiileista Offices and SMEs).

Kustannussäästöt saattavat olla hyvä argumentti, mutta esimerkiksi toimistoissa energiakustannukset ovat harvoin kovin merkittäviä suhteessa kokonaiskustannuksiin. Saattaa olla hyödyllisempää liittää energiatehokkuuden ja käyttäytymisen muutos osaksi ’kustannustehokasta tapaa saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita’ ja toteuttaa käytännön tasolla yrityksen yhteiskuntavastuuta. Kun energiatehokkuusohjelmat ovat hyvin organisoituja, ja kustannussäästöjen hyödyt jaetaan työntekijöiden kesken, ne voivat myös vahvistaa työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista.
 

Alla Case -kuvauksiamme, jotka ovat hyviä esimerkkejä energiatehokkuuden ja käyttäytymisen muuttamisesta organisaatioissa:

Lisäesimerkkejä löytyy täältä

EnergyOffice - Internet Community for Cost-Free Energy Savings in Office Buildings (ulkoinen linkki)

Lisälukemiseksi suosittelemme Robert Cialdinin kirjaa: Yes! 50 Scientifically proven ways to be persuasive.

 

Miten autan organisaatioita muuttamaan energiakäyttäytymistään?

Suosittelemme, että aloitat Vaiheesta 1: Määritä ongelma. Ongelmien syiden ja seurausten tunnistaminen voivat olla tärkeitä askelia sen ymmärtämiseksi miksi tehottomia käytäntöjä on ylipäätään olemassa ja edelleen käytössä. Esimerkiksi halutessasi muuttaa toimiston tietotekniikkaan tai työmatkoihin liittyviä käytäntöjä, on tärkeää ymmärtää syyt nykyisten käytäntöjen takana. Jos mahdollista, haastattele tai ota kohderyhmäsi ihmisiä mukaan nykyisten käytäntöjen syiden ja vaikutusten analysoimiseen.

Lisälukemista:

 

Ketkä ovat tärkeimpiä kohderyhmiäni organisaatiossa?

Organisaatioissa ihmisten käyttäytyminen on vahvasti riippuvaista toisista. On ilmeistä, että tarvitset ylimmän johdon sitoutumista, linjaesimiesten hyväksyntää sekä tärkeiden henkilöstön jäsenten sitoutumista. Sinun täytyy ehkä yrittää sitouttaa myös tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat mukaan toimintaan. Tässä esimerkkejä mahdollisesti tärkeistä sidosryhmistä liittyen energian säästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen toimistoissa:

  • Johto
  • Eri työntekijäryhmät
  • Henkilöstö, joka vastaa tietyistä toiminnoista (esim. tietotekniikka)
  • Luottamushenkilöt ja työntekijöiden yhdistykset
  • Asiakkaat
  • Tilojen omistajat ja niiden huollosta vastaavat
  • Hankkijat ja palvelun tuottajat

Riippuen projektistasi, sinun täytyy ehkä valita useita kohderyhmiä samoin kuin valita sidosryhmät, joiden kanssa joudut työskentelmään. Voit löytää joitain vihjeitä miten työskennellä erilaisten sidosryhmien kanssa tästä:

 

Mikä rooli on ylhäältä alas ja toisaalta alhaalta ylöspäin tapahtuvilla muutoksilla organisaatioissa?

On olemassa kaksi perusmallia organisaatioissa tapahtuvista muutoksista: ylhäältä alas ja alhaalta ylös -mallit. Näiden tärkeys vaihtelee eri maissa, mutta niiden saamat merkitykset eri organisaatioissa riippuvat myös organisaatioiden historiasta ja rakenteesta. Ylin johto ja auktoriteetit saattavat olla hyvin tärkeitä perinteisillä teollisuuden aloilla ja ’perinteisempien’ kulttuurien maissa (esim. Etelä- ja Itä-Euroopassa). Silti johdon ja auktoriteettien sitoutuminen ja esimerkki saattavat olla tärkeitä myös ’modernimman’ lähestymistavan maissa ja teollisuuden aloilla.

Harvoin ylin johto kuitenkaan kontrolloi tai edes tietää, mitä on meneillään organisaation kaikissa osissa, joten sinun täytyy aina saada myös työntekijät mukaan. ’Ylhäältä alas’ -mallin organisaatioissa tämä saattaa vaatia uusia sääntöjä, yksityiskohtaisia ohjeita ja energiatehokkuutta mittaavien arvioivien mittarien käyttöön ottamista. Organisaatiossa, jonka muutokset tapahtuvat ennemminkin ’alhaalta ylöspäin’, sinun täytyy ehkä pystyä luottamaan enemmän työntekijäaloitteisiin ja ryhmätason kannusteisiin (ja esimerkiksi jakaa syntyneet kustannussäästöt työntekijöiden kanssa).

MECHanisms kannattaa osallistuvaa lähestymistapaa energiansäästämiseen: kohderyhmän sitouttaminen on tärkeää, koska olet riippuvainen heistä tavoitteittesi saavuttamisessa. Organisaatioissa, joissa on useita kohderyhmiä, tämä voi olla haastavaa. Et voi miellyttää kaikkia kaiken aikaa. Tämä työkalu voi auttaa sinua sisäistämään ketä sitouttaa ja miten:

Tässä on jotakin lisäresursseja

 

Kuinka saan palautetta kohderyhmältäni ja sidosryhmiltä?

Palautteen systemaattinen kerääminen on tärkeää hankkeen kehittämiseksi. Työkalumme Palautteen kerääminen auttaa sinua organisoimaan palautteen keruun. Tässä on joitakin ehdotuksia:

  • Varmista, että keräät ja tallennat kaiken saamasi spontaanin palautteen (ks. täältä Pyytämättä saadun palautteen lähteitä)
  • Kysy palautetta ja pidä silmät ja korvat avoinna aina tavatessasi kohderyhmääsi ja sidosryhmiäsi
  • Hankkeen tärkeimpien vaiheiden päätyttyä (virstanpylväiden kohdalla), kerää palautetta esimerkiksi seuraavin keinoin:
    • kyselyllä (tässä esimerkki, jota voit muutella omiin tarpeisiisi)
    • haastattelemalla tärkeimpiä sidosryhmien ja kohderyhmäsi edustajia
    • järjestämällä tapaamisia, joissa kerrot hankkeen edistymisestä ja pyydät palautetta (joko spontaanein kommentein tai vaikkapa järjestämällä ryhmätyö aiheesta).

 

Miten seuraan ja arvioin usean eri tahon toteuttamaa hanketta?

Seurannassa tarvitaan erityistä tarkkaavaisuutta, kun hanketta toteuttavat useat eri tahot – eli useat organisaatiot tai vaikkapa vertaisneuvojat. Kannattaa järjestää seurantaan ja arviointiin keskittyviä tapaamisia ennen hanketta, sen aikana ja sen päätyttyä. On myös tärkeä ylläpitää yhteistä tietopankkia arvioinnissa käytettävistä mittareista, lähtötasosta, virstanpylväistä ja hankkeen aikana saadusta palautteesta (ks. Energy Academy project story, englanniksi).

Voit kuitenkin soveltaa samoja periaatteita kuin seuratessasi ja arvioidessasi itse toteuttamaasi hanketta (ks. Vaihe 6: Määrittele tavoitteet ja hallitse ulkoiset odotukset). Määrittele mahdollisimman varhaisessa vaiheessa:

  • Tavoitteet: mitkä ovat hankkeesi onnistumisen kriteerit?
  • Mittarit: miten mitataan edistystä kohti onnistunutta tavoitteiden saavuttamista?
  • Lähtötaso: mikä on lähtötilanne mittareidesi suhteen (eli paljonko nyt kulutetaan energiaa, tehdään investointeja tai tiedetään jostakin asiasta)?

Jos hankettasi toteuttavat useat eri ihmiset tai organisaatiot, on tärkeää, että kaikilla on yhteinen ymmärrys tavoitteista, mittareista ja lähtötasosta. Eri ihmiset ja organisaatiot saattavat määritellä onnistuneen hankkeen eri tavoin – sinun tehtäväsi on yhtenäistää odotuksia ja löytää hallittavissa oleva joukko hankkeen onnistumisen mittareita.

Usean toimijan hankkeessa on myös oltava tarkkana ja seurattava hankkeen ”terveydentilaa” säännöllisesti. Varaa aikaa säännöllisille väliarvioinneille ja yritä saada hankkeen toteuttajat mahdollisimman hyvin mukaan arviointiin (ks. Vaihe 13: Arvioi ja paranna). On tärkeä varmistaa, että kaikki ymmärtävät, miksi on tärkeä kerätä kohderyhmältä saatavaa palautetta (ks. Vaihe 12: Kerää palautetta) ja että saatu palaute jaetaan ja siitä keskustellaan kaikkien hanketta toteuttavien kesken.

 

Miten määritän lähtötason hankkeen tulosten arvioimiseksi?

Lähtötason määrittely on tärkeää, koska et voi ottaa kunniaa kaikista parannuksista, joita hankkeesi alkamisen jälkeen tapahtuu (osa asioista olisi todennäköisesti tapahtunut myös ilman hankettasi). Toisaalta, vaikka työskentelisit miten kovasti, vallitseva tilanne rajoittaa mahdollisuuksiasi saavuttaa tuloksia (esimerkiksi energiankulutus kasvaa, vaikka sitä toisaalta myös säästetään). Niinpä nykytilanteen hyvä kuvaus auttaa sinua määrittelemään realistisia tavoitteita ja mittareita ja arvioimaan hankkeesi todellisia saavutuksia (lue lisää tietoiskusta: Mitä ovat menestymisen kriteerit, indikaattorit ja lähtötaso?)

Lähtötaso kuvaa tilannetta ennen hankettasi tai tilanteen odotettua kehitystä ilman hankettasi. Erilaisiin hankkeisiin tarvitaan erilaisia lähtötason mittareita. Tässä on joitakin esimerkkejä:

  • energiankulutus, energiatietoisuus ja nykyisten energiainvestointien taso ennen kuin energianeuvonta tai –katselmushanke alkaa (mitattuna esimerkiksi kyselyn ja tilastojen avulla)
  • tiettyjä toimenpiteitä tekevien ihmisten määrä tai osuus ennen hankkeen alkamista (mitattuna kyselyn avulla)
  • joissakin tapauksissa voit käyttää aiempia hankkeita lähtötasona, esimerkiksi arvioidaksesi toimenpiteiden kustannustehokkuutta
  • joskus joudut kehittämään ”ex post” –lähtötason, esimerkiksi kysymällä asiakkailta olisivatko he tehneet tietyn investoinnin ilman hankettasi

Tästä löydät lisää esimerkkejä (englanniksi).